Mikä välitys avokelaan?

Avokelan valinnassa yksi kriteeri voi olla kelan välityssuhde. Tavallisin välityssuhde on noin 1:4,8 eli kun kampea käännetään yksi kierros, pyörii roottori 4,8 kierrosta. Tätä hitaampia on joskus nähty syvänmeren avokeloissa, missä tarvitaan paljon voimaa. Nopeampia on sen sijaan paljonkin. Yleisiä ovat mm, 1:5,6 ja 1:6,0. Mitä suurempi on välityssuhde, sitä raskaampi kelattava kela on ja sitä vähemmän siinä on kelausvoimaa. 1:4,8 on yleensä erittäin mukava kalastettava, kelaus on herkkää ja kelausvoima on suuria uistimia kelattaessa kuin myös kalan kanssa taisteltaessa hyvä.

Avokela

Jos kerran kelaus muuttuu raskaammaksi ja tehottomammaksi, niin mihin sitten tarvitaan nopeavälityksellisiä keloja? Aikanaan nopeavälityksellisiä keloja mainostettiin sopivan nopeasti uivien kalojen, kuten taimenen kalastukseen. Pääseehän taimen kieltämättä kovaa, mutta tarvitaanko sen kalastukseen sitten tavallista nopeampaa kelausrytmiä, onkin asia toinen.  Itse en koe saavani Suomessa lisää kalaa sillä että minulla on nopeavälitteinen kela, jolla voin uittaa viehettä tavallista nopeammin. Asia voi olla toinen maailman merillä, missä tavallisella välityksellä joutuu kelaamaan aivan täysiä, jotta valtamerten nopeat pedot edes kiinnostuvat uistimesta.

Viime kesänä hollantilainen Marcel Asbroek kertoi minulle että hän käyttää nopeavälityksellistä kelaa vertikaalijigauksessa sen takia, että hän saa kalan tärpätessä nopeamman vastaiskun. Kalan tärpätessä kelaus aloitetaan välittömästi, jolla saadaan tehostettua vastaiskua. Siima on näin meneteltäessä heti kireällä, jotta koukku pureutuisi ja pysyisi kalan leukaluussa mahdollisimman hyvin. Marcelin vinkissä on puolensa, sillä kalan iskiessä vertsuun, vastaiskusta tulee tehokkaampi, kun käytetään nopeavälitteistä kelaa. Vertikalaijigauksessa kelan heikommasta kelausvoimasta ei välttämättä ole haittaa, sillä vaikka vieheet ovat yleensä isoja, ei niitä heitetä ja kelata koko ajan. Pikemminkin kalastus on vieheen laskemista  ja sen jälkeistä siimakontrollia pienillä kelausliikkeillä. Mutta kun kala iskee, halutaan iskeä mahdollisimman lujasti takaisin ja siinä lyhyen vastaiskussa tarvittavan siimapätkän kelautumisessa, voi nopea välitys hivenen auttaa.

Avokela

Jos jigikalastuksessa käytetään heitettäessa keveitä jigejä,  voisi nopea välitys toimia hieman samalla tavoin kuin Marcelin ideassa. Jos uitto tehdään vavalla ja kelalla vain otetaan tyhjät siimat sisään, niin tällöin kelan heikompi sisäänkelausvoima ei ehkä niin häiritse, vaikka enemmän voimaa pyörittämiseen tarvitaankin kuin hidasvälitteisessä. Vastaiskun hetkellä kelataan saman aikaisesti ja nopeavälitteisestä kelasta voi kun voikin olla myös tässä tapauksessa apua.

Kelausvoimaan vaikuttaa myös muutama muu tekijä. Iso koneisto eli iso pääratas tekee kelauksesta voimakkaampaa, kun mitä on kelaaminen pienirunkoisella kelalla. Jonkin verran kelausvoimaa vie myös roottorin koko. Mitä suurempi on roottorin läpimitta, sitä enemmän se vaatii kelausvoimaa. Näitä kahta asiaa voidaan yhdistää niin, että tehdään kela jossa on suurikokoinen koneisto mutta roottorin läpimitta on pieni jolloin saadaan aikaiseksi kela missä on paljon kelausvoimaa.

Nopeudesta on siis hyötyä, mutta varsin erikoisella tavalla. Mielenkiintoinen tuo Marcelin teoria…sitähän pitää kokeilla!